Tapahtumakalenteri

  • Taija Salokanteleen ratatreenit torstaisin (Jere)
  • Koirahallin vakiotreenit sunnuntaisin (Jere)
  • 25.03.18 Lappalaiskoirien ER (Juuso)

4. kesäkuuta 2011

Synttärionnea Jere!



Jere, pieni rasavilli säheltäjäni. Tänään tulee mittariin jo kolme vuotta. Sinä olet kuitenkin päättänyt pitää olemuksessasi pentumaisuuden: sinä iloitset, leikit, söhellät, törmäilet ja pompit kuin pari vuotta sitten, silloin kun olit ihan oikeasti pentu. Olet aikuistunut ja kasvanut monessa suhteessa, mutta toisaalta olet säilyttänyt sen viattomuuden ja lapsellisuuden, mikä sinulla jo tänne tullessasi oli. Jere, ikioma - ja ehkä ikuinen pentuni - onnea synttäripäivänäsi! =)

Synttärirapsutukset myös sisko-Usmalle ja veli-Haldille, sekä vilkutukset Raidalle sinne pilvenreunalle.

1. kesäkuuta 2011

Kesälaitumilla

Mikäs on sen mukavampaa kuin kirmailla vapaana viilenevässä aurinkoisessa kesäillassa. Emännän koulukiireet ovat nyt hetkeksi aikaa taaksejäänyttä elämää, joten on enemmän aikaa koirakaveruksillekin jaettavaksi.


Jerelle on alkaneet muodostua silmälasit, pätevän näkönen jätkä. =)


Juuso se jaksaa touhottaa ihan samaan malliin kuin nuorempanakin. Ei uskoisi, että se täyttää seuraavaksi jo 8 vuotta. Eihän se lapinkoiralle ole ikä eikä mikään, mutta esimerkiksi näyttelyihin Juuson voisi kohta jo ilmoittaa veteraaniluokkaan.


Jere on ihan mahtavassa turkissa tällä hetkellä. Varsinkin tuo rintakarvoitus on varsin miehekäs. :D Totuus on kuitenkin se, että kun silmätarkissa kuukausi sitten käytiin, ja myös vaa'alla poikettiin, niin se näytti vain 17,3 kiloa. Mun pieni siro ketunpoikaseni.


Kyllä luonto vaan on kaunis näin alkukesästä, kun kaikki se vehreys puhkeaa kukkaan.


Eipä Juuso häviä pörröisyydessä nuoremmalleen ollenkaan. Meidän äijä vaan on rakenteeltaan vähän rotevampaa sorttia. :)



Jere touhottaa päivät pääksytysten sata lasissa, täydellä höyryllä...



...ja iltaisin on voimat kulutettu viimeistä pisaraa myöten. Joskus pitää kyllä kokeilla käsiviehetreeniä Jerelle. Siitä se varmasti tykkäisi: saa juosta niin lujaa kuin sielu sietää ja saa ajaa jotain takaa.


Illalla oli ukkosta ilmassa. Taivas oli pikkuisen pelottavankin näköinen.

6. toukokuuta 2011

Kehunappi



Jekkulat heittivät ilmoille tuollaisen Kaunis nappi -haasteen - tai itseasiassa Quu ei osoittanut sitä erityisesti kenellekään, mutta me päätettiin tarttua tuumasta toimeen. Homman nimi on se, että napin yhteydessä pitää julkaista 3-5 sellaista kuvaa, jotka ei ole ennen täällä esiintyneet, ja kertoilla niistä pikkuisen. Hahaa, viimeinkin kanava jonka varjolla voin laittaa muutaman kuvan Juuson vauva-ajoista. :D Laatu ei päätä huimaa: alkuperäiset kuvat on otettu filmipokkarilla vuonna kivi ja kanto, ja skannatut paperikuvat ovat tässä vuosien varrella olleet melkoisesti kolhujen armoilla. Eli tässä Juuso reilu kaksikuisena, kuvia ensimmäisten yhteisten viikkojemme varrelta:





Ja sitten Jere mielitällingissään eli jälkeen rapaisimmassa kuraputissa pörräämisen:



Nappi piti myös lahjoittaa eteenpäin, me annetaan se Ruskalle (Miskajasmin Naruska), Tiko-Tikolle (Hiidenlahden Tiko) sekä suomenlapinkoira Allulle (hellyyttävä rullalautavideo ilahduttaa yhä edelleen)
. Muunmuassa teitä me seuraillaan. =)

5. toukokuuta 2011

Jeren tarkkipäivä

Olen saanut kivasti tsempityksiä sekä tänne että sähköpostiini Juuson taannoisen silmätarkastuksen tiimoilta. Lämmin kiitos kaikille muistaneille, viestit ovat olleet erittäin tärkeitä ja tulleet tarpeeseen! =)

Välillä iloisempia uutisia terveysrintamalla. Jere kävi silmäpeilauksessa toissapäivänä, ja silmät olivat edelleen terveet. Jippiaijee! Tarkastuksen suoritti Päivi Vanhapelto. Jeren mielestä emäntä oli taas todella ikävä ihminen, kun vei toisen sellaiseen paikkaan, jossa joutui jopa odottamaan omaa vuoroaan. Monet itkut siinä ehdittiin taas vinkua. Ja varsinkin kun odotustilassa oli kiva lapinkoiratyttökin, jonka kanssa olisi voinut tempaista vaikka minkälaiset telmingit, mutta ei... Emäntä vaan kielsi ja sanoi, ettei lääkäriasemat ole sopivia tiloja leikkimiseen.

Tutkimushuoneessa Jere jäätyi ihan totaalisesti nähtyään kaikki ne silmientutkimusvälineet. Se tökötti pöydällä kuin puupatsas. Lääkäritätikin totesi, ettei ole noin lamaantuneen näköistä koiraa tänään nähnytkään. No olipahan poika ainakin helppo tutkittava. ;) Tutkimuksen jälkeen aukesi makupalapussi, ja johan oli järkyttävä tilanne menneen talven lumia. Lisäsin Jeren uusimman tuloksen myös sen virallisiin tietoihin.