Tapahtumakalenteri

  • Taija Salokanteleen ratatreenit torstaisin (Jere)
  • Koirahallin vakiotreenit sunnuntaisin (Jere)
  • 25.03.18 Lappalaiskoirien ER (Juuso)

29. elokuuta 2009

Jere tarkissa

Eilen oli vuorossa Jeren ekat viralliset tarkastukset, polvet ja silmät. Luustokuvauksiin mennään sitten myöhemmin kun poika on kasvanut ja kehittynyt loppuun asti. Kettu oli yllättävän rauhallinen klinikalla. Olin ihan varma, että se säikähtää tutkimuslaitteita tai kehittelee jotain kohtausta emännän nolotukseksi - mun pieni luulopeikko - mutta Jerepä oli ihan säyseä. Loppujen lopuksi se oli emäntä, joka klinikalla tärisi kuin haavanlehti, kun jännitti tuloksia niin kovin.

Vaan eipä ollut mitään jännitettävää: Jeren polvet olivat kunnossa (0/0) kuin myös silmät terveet. Vasemmasta silmästä löytyi jotain sikiöaikaista jäännettä, mutta se ei lääkärin mukaan ole mitään huolestuttavaa tai perinnöllistä; ei siis aiheuta kontrollikäyntiä tai vastaavaa. Tarkastuksen suoritti Päivi Vanhapelto. Lisäsin tuoreet tulokset
Jeren tietoihin. =)

23. elokuuta 2009

Patikointia ja tottista

Poikien kuulumisia taas pienen breikin jälkeen. Emännällä alkoi viikko sitten kesäloma, joten koirille on riittänyt kosolti aikaa. Olimmekin viikko sitten sunnuntaina Varsinais-Suomen Lappalaiskoirien patikkaretkellä Teijon kauniissa maisemissa. Päädyin lopulta ottamaan mukaan sekä Juuson että Jeren, mikä hieman koitui emäntäparan käsille kohtalokkaaksi: retken muut nelijalkaiset osallistujat olivat nimittäin kaikki tyttöjä, ja Vauhtipääkaksikon veto koko reissun oli melkoinen, kun ihanat tuoksut vetivät poikia puoleensa! Viivyimme retkellä hulppeat viisi ja puoli tuntia - ja koko sen ajan kaksikko jaksoi väsymättä kiskoa: Juuson mielitietyksi valikoitui porokoiratyttö Piitu ja Jere haikaili taas Kukka-neidin perään. Illalla olo oli kuin olisi nostellut painoja ihan urakalla, ja seuraavana päivänä en meinannut saada nostettua käsiä mihinkään...

Maanantaina aloitimme Jeren kanssa tottelevaisuuskoulutuksen Turussa. Päivä oli siinäkin mielessä Jerelle jännittävä, että se matkusti ensimmäistä kertaa junassa. Matkat sujuivat mainiosti; menomatkalla lemmikkiosastolla oli vieläpä muita eläimiä, kaksi mielenkiintoista kissaa (jotka tosin eivät olleet Jerestä samaa mieltä) sekä beagle, jonka kanssa Jere meinasi tempaista pikku painit - tilaa vain oli kovin rajoitetusti. Ainut hankaluus oli pikajunan jyrkät rappuset, joihin Jere ei suostunut astumaan omin avuin, vaan pikkukettu piti nostaa mennen tullen.

Itse harjoitukset menivät ihan lajiin tutustuessa: emäntä on tottiksen suhteen ihan noviisi. Hyviä vinkkejä saatiin, ja kun näki mitä ja miten muut liikkeitä teki, niin eiköhän mekin tästä alkuun päästä. Myöhemmin viikolla harjoittelin Juusonkin kanssa muutamia perusliikkeitä. Meidän ahmatti vaan on paljon Jereä kuuliaisempi - ainakin, jos motivoinnin välikappaleena on jotain syötävää...

8. elokuuta 2009

Kuumat paikat Turun-näyttelyssä

Kauaa ei ehtinyt vierähtää edellisestä koiratapahtumasta, kun taas mentiin. Tänään oltiin Turussa Elonäyttelyssä. Vaikka lappalaiset olikin sijoitettu esiintymään heti aamusta, aurinko porotti jo silloin uuvuttavasti pilvettömältä taivaalta. Emäntä tuskaili nahoissaan, ja Jere ehti hermostua (jälleen) muutaman kerran kehän laidalla.

Jere on jo Karjaan-näyttelystä lähtien pudottanut turkkiaan oikein tupottain; sille on muunmuassa muodostunut hervottomat kuopat lapojen kohdille, siitä on pohjavilla lähtenyt miltei kokonaan. Mieteinkin viikolla, kehtaanko viedä puolikaljua koiraa näytille ollenkaan. No, ilmoittautuminen oli maksettu, oli rohkaistauduttava!

Ja kyllähän se kannatti: vanha tuttu EH sieltä tosin tuli, mutta oikein lupaavalla arvostelulla. Arvostelu kokonaisuudessaan löytyy Jeren omilta sivuilta. Lisäksi oon aika tyytyväinen luokkavoitosta: vastassa oli nätti pörröinen nuori mies musta merkein, jonka Jere kuitenkin päihitti. Olin kyllä todella hölmistynyt, kun tuomaritäti kilpailuluokassa osoitti Jereä ja sanoi: "Tämä koira voittaa." Jotenkin oon aina asennoitunut siihen, että musta voittaa muut värit - nyt olin väärässä. =) Ja mistä oon ihan erityisen onnellinen, oli Jeren ravaaminen: nyt se ei riekkunut ympäriinsä ja esittänyt muitakaan sirkustemppuja, vaan juoksi oikein nätisti. Muutenkin tenava oli melkosen helppo esitettävä tänään. Onneksi, kun ajattelee sitä paahdetta, jossa näyttelyväki kylpi: hiki varmasti virtasi kaikilla, ja varjoon ei oikein päässyt mihinkään. Jere ja punaiset nauhat:


Ennakkosuunnitelmista huolimatta meiltä jää Hyvinkää syyskuussa väliin. Antaa Jeren nyt vaihtaa vauvakarvansa, ja katsotaan syksyllä uudestaan. Hämeenlinna lokakuun lopulla on pistetty mieleen - jo ulkolaisen tuomarin takia - mutta katsotaan lähempänä, miltä turkki silloin näyttää.

3. elokuuta 2009

Pentuemiitti Tammelassa

Eilen olimme molempien koirien kanssa Tammelassa Juuson kasvattajan järjestämässä pentuetapaamisessa. Erja on tehnyt miitistä jo perinteen: ensimmäinen kokoontuminen oli vuonna 2005 ja niitä on ollut nyt parin vuoden välein. Väki vain on lisääntynyt kerta kerralta: tänä vuonna osallistujia oli jo kolmen pentueen verran. Kaikki eivät valitettavasti olleet päässeet paikalle, mutta kyllä väkeä ja vipinää siitäkin huolimatta riitti. Vanhimmasta eli T-katraasta paikalla olivat Juuso, Saana (C. Tirlittan), Tino (C. Tittelintuure) ja Tzero (C. Tabaluga); U-pentueesta Umu (C. Umur) sekä tuoreimmasta eli V-lapsosista Roope (C. Veli-Valkotassu) ja Sulo (C. Veli-Valkorinta). Erjan omat koirat olivat luonnollisesti paikalla: "perheen pää" Kemma, V-pentueen äiti Seni (C. Ustit) sekä Meten (C. Teelikamentten) tytär Nikki (Teelikamentten Leinikki). Edellisten lisäksi mukaan olivat päässeet Umun poika Nikke (Nislak), Saanan tyttö Halti (Kairankulkija) sekä Jere.

Mukava päivä: tänä vuonna sääkin suosi meitä (suurimmaksi osaksi, välillä ripotti vettä, mutta muuten päivä oli aurinkoinen), ja oli taas pitkästä aikaa hauska nähdä muita Cimuleita. Välimatkat ovat sen verran pitkät, että pentuetapaamisen kaltainen tapahtuma on ainut laatuaan keräämään suku kasaan. Suurkiitos Erjalle, kun jaksat näitä järjestää! Toivottavasti tavataan parin vuoden päästä uudelleen yhtä sankoin joukoin!


Lisää kuvia pentuetapaamisesta täällä.