Tapahtumakalenteri

  • Taija Salokanteleen ratatreenit torstaisin (Jere)
  • Koirahallin vakiotreenit sunnuntaisin (Jere)
  • 25.03.18 Lappalaiskoirien ER (Juuso)

23. marraskuuta 2014

Touhuviikko

Viime viikko oli täynnä koira-aiheista toimintaa ja tapahtumaa. Sen kieltämättä huomasi nyt alkuviikosta, sillä pojat olivat epätavallisen rauhallisia ja hiljaisia. =) Mitenköhän nuo menot tuppaavatkin aina kasautumaan yhteen syssyyn..?

Maanantaina oltiin Jeren kanssa tavalliseen tapaan EHYTillä agilitytreeneissä. Meillä oli kaahausrata, ja harjoiteltiin kauko-ohjausta. Sitä mun pitääkin treenata tai ainakin sisäistää se itselleni. Mulla on paha tapa ohjata Jereä välillä vähän liikaa ja liian läheltä, vaikkei siihen aina olisi tarvettakaan. Mä varmistelen. Katja mua usein ripittääkin koirahallin treeneissä, että taas sä olet siellä esteissä kiinni, että muistapa vaan luottaa koiraan. Jere nimittäin irtoaa esteille ihan hyvin, mutta mua saa välillä muistuttaa asiasta.

Alla oleva video on parin viikon takaa, kun treenattiin hyppytekniikkaa ja estevälin etäisyyden lukua. Tuo on vaan niin nättiä katsottavaa tuo Jeren kevyt hyppääminen. Ja huomaa pojan innostus meidän treenipalloon! Se on niin Jeren suosikki. =)

Tiistai oli vapaapäivä. Juuson kontaktikurssi päättyi, enkä ilmoittanut sitä tällä erää uudelle kierrokselle. Meidän näyttelykausi starttaa parin viikon päästä, ja kaverikoirarintamallakin on homma vilkastumaanpäin. Tarkoitus ei ole väsyttää vanhusta tarpeettomasti.

Keskiviikkona käytiin Juuson kanssa kaverikoiravierailulla. Meidän ryhmä on vahvistunut kesän ja syksyn aikana, ja mukaan on liittynyt muunmuassa 4-vuotias lapinkoiratyttö Heta. Heta oli mukana keskiviikon vierailulla, ja Juusolla oli maailmankirjat sekaisin. Toinen on niiiiiin naistenmies. =) Vierailuilla toki keskittyy oleelliseen, mutta kohteiden parkkipaikoilla, kun ollaan vapaalla, huomaa selkeästi toisen innostuksen ja sen, kuinka naisseurassa rintaa röyhistellään ja ollaan niin polleaa.

Torstaina oltiin Jeren kanssa koirahallilla omatoimitreeneissä heti aamuseitsemältä. Aikainen lintu madon nappaa. =) Tällä kertaa tehtiin vähän vähemmän ratatreeniä ja keskityttiin eri esteisiin. Täsmätreenattiin ja vahvistettiin esimerkiksi keppejä ilman ohjureita sekä A-esteen ja puomin alastuloa. Lisäksi itse harjoittelin erilaisia ohjauskuvioita kuten takakiertoa ja valssia. Mä olen vasta viimeaikoina alkanut käyttämään valssiakin selkeästi enemmän. En tiedä, miksi olen aiemmin jättänyt sen jollainlailla noteeraamatta ja jopa vältellytkin sitä, sillä monessa tilanteessa se todella toimii ja sillä säästää aikaa. Pitäisi vaan olla avoimempi erilaisille kokeiluille eikä antaa mielen ja toimintatapojen jämähtää.

Lauantaina osallistuttiin Juuson kanssa EHYTillä järjestetävään perinteiseen Vanhojen koirien päivään. Oltiin siellä myös viime vuonna. Tapahtuma sisälsi fysioterapeutti Leena Piiran ja eläinlääkäri Pirkko Hämeenojan luentoja vanhan koiran terveydestä, ravinnosta ja liikkumisesta sekä miten voi jo nuoremman koiran kanssa ennaltaehkäistä ja hidastaa vanhuuden oireita ja pitää nelijalkainen vireänä. Sen jälkeen alkoi käytännön osuus, johon kuului jumppahetki ja sen jälkeen temppurata. Jumpassa, josta alla oleva kuvakin on (Juuso äärimmäisenä oikealla), tehtiin erilaisia liikkeitä, joilla koira saatiin venyttelemään sivuille ja ylös sekä köyristämään selkää - liikkeitä, joiden toistaminen säännöllisesti pitää koiran vetreänä. Kuvassa näkyy temppurataakin osittain: on askellusharjoitusta maassamakaavilla kepeillä, koordinaatiotreeniä lankulla, venyttelyharjoittelua dobo-pallolla sekä erikokoisilla tyynyillä jne. Jumppa oli viime vuoteen verrattuna uutta, mutta tutusta temppuradasta Juuso tykkäsi. Ja meidän vetreällä veteraanilla oli taas ihan omat kuviot joillakin puuhapisteillä, esimerkiksi dobo-pallolla Juuso ei tyytynyt vain venyttelemään, vaan se hyppäsi pallon päälle tasapainottelemaan. Moni paikallaolleista siinä naureskelikin ja ikää kysyessä oli että oho ai niin vanha jo. On kyllä ilo omistaa näin vetreä, iloinen ja reipas veteraani. ♡

Sunnuntaina oltiin Juuson kanssa koirahallilla Borzoi-klubin järjestämässä mätsärissä tsekkaamassa näyttelykunto ja onko karvanlähtötauon jälkeen näyttelyetiketti edelleen muistissa. Messarin tasoiseen tapahtumaan; jossa valokuvataan, videokuvataan ja edellisinä vuosina on jopa televisioitu sitä; ei kehtaa mennä ihan kylmiltään. Ja mullehan tämän vuoden messari on ensikertainen koiran kanssa.

Mätsärissä ei ollut veteraaniluokkaa erikseen vaan Juuso osallistui isoihin aikuisiin. Tuomarina oli täsmälleen sama henkilö, joka tuomaroi tasan vuosi sitten koirahallin mätsärissä samaisessa luokassa. Juuso sai silloin KPn, ja tänäkin vuonna tuomari tykkäsi näkemästään. Juuso voitti parikilpailun, muttei sitten enää punaisten ryhmässä sijoittunut. Kunniapalkintoja ei tällä kertaa jaettu. Yksilöarvostelussa tuomari ei ollut uskoa, kun kerroin Juuson iän, ja kilpailuluokassa hän totesi, että veteraanilla jo liike on niin kevyttä ja komeaa, että punainen nauha tulee.

Nyt on kuitenkin sanottava, että en muista Juuson aikoihin olleen noin helppo handlattava. Sitä ei oikeastaan tarvinnut handlata ollenkaan. Ei maankamaran nuuhkimista tai liiallista tättähäärää. Juuso ravasi supernätisti vierellä nokka pystyssä, muttei ollut liian innokaskaan. Kyllä näillä kehtaa messariin lähteä: Juusolla on homma täysin hallussa, ja jos se noin nätisti menee messarissakin, niin ylpeä saa olla.