Tänään on karkauspäivä. Karkauspäivä on Päivä, jopa tärkeämpi kuin Tärkeän syntymähetki. Nimittäin 7.1.2004 en edes tiennyt, että elämäni koira on syntynyt. Tapasin pikkukäärön ensimmäistä kertaa sen ollessa 4-viikkoinen. Kun kävimme tammikuun lopulla pientä katsomassa, oli muut pennut jo varattuja, mutta toisaalta vapaana ollut pentu valitsi meidät: katraasta ekana se ryömi meitä ihmettelemään.
Karkauspäivänä -04 meille muutti ihana satupentu Tiuhtiviuhti, joka sai kutsumanimekseen Juuso sekä kennelnimen "Cimulin" vähän myöhemmin. Siitä on jo 12 vuotta... Ei voi käsittää tätä ajan kulua...
Tässä vähän kuvia, joita en ole ikinä ja missään julkaissut ennen toissa päivää, jolloin laitoin näitä Cimulin kennelin Facebook-ryhmään.
 |
| Juuso ekoja päiviä uudessa kodissa |
 |
| Lapsuuden suosikkilelu - vinkuva pallo |
 |
| Pennun suloinen istumatyyli |
 |
| Viuuuu, vauhti päällä! |
 |
| Porkkana oli hyvää silloin, kuten se on vieläkin |
 |
| Lempinukkumapaikka niin kauan kuin siihen mahtui |
 |
| Taittokorva uhkasi jäädä lupaksi - toukokuu 2004 |
 |
| Isoäiti-Kimu kouluttaa junnu-Juusoa (lokakuu 2004) |
 |
| Juuso 10kk: pää kehittymässä ja vähän rimppakinttukin on vielä. Nätisti seisoo kyllä :) |
 |
| 1,5v. Juuso ihmettelee jokirannan elämää |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti